Olli. Yliopiston luennoilta uutta suuntaa

21.06.2022

– No, se on tietysti kysymys, et mikä on välivuosi? Että oliko armeija-pois-alta välivuosi? Tai oliko sen jälkeen yliopistossa palloiltu vuosi välivuosi? Mun mielestä se oli hyvinkin välivuosi. Toisaalta ei.

Lukion jälkeen Ollin suunnitelmaan kuului heinäkuun erässä armeijaan lähtö, jossa vierähti noin 9 kuukautta. Sieltä kotiuduttua alkoi työnhaku ja oman tulevaisuuden pohtiminen. Olli pääsi kauppaan töihin. Samalla lähti haku yliopistoon, tietojenkäsittelytieteisiin. Sinne Olli pääsi todistusvalinnalla. 

– Syksy alkoi mukavasti, mutta sitten alkoi Koronatoimet. Ei siitä vaan mulla tullut mitään. Tietojenkäsittelyä etänä ja itseopiskeluna. Rupesin ottamaan muita kursseja. Maantiedettä, yhden kauppatieteen ja oikeustieteen kurssin. Vähän sellaista 1X2 -meininkiä, et mikä kiinnostaisi. 

Maantiede oli kiinnostanut Ollia jo lukiossa ja sen hän oli myös kirjoittanut. Geoinformatiikan ja kartografian perusteet ja Maantieteiden perusteet -kursseilla käsiteltiin Ollin mielestä mielenkiintoisia asioita. Paikkatietoaineiston analysointia, tulvakarttojen tekemistä, kaivoksen meluhaittojen torjumista ja drooneilla tehtävää kartoitusta. 

– Maanmittauslaitoksen sivuja selailin luennoilla. Törmäsin sellaiseen kun maanmittausinsinööri, en ollut kuullutkaan. Lueskelin ja otin selvää työllisyystilanteesta ja palkoista, alkoi kiinnostamaan.  

Ollin pettymykseksi koulutusta oli Suomessa tarjolla vain kahdella paikkakunnalla, joista kumpikaan ei tuntunut itseä kiinnostavalta. Se siitä. Asia unohtui. 

Olli kertoo liikkuvansa luonnossa mielellään. Kesäisin pyöräretkiä, uintia, metsässä kävelyä, talvella hiihtoa ja lumikenkäilyä. Talven mittaan alkoi kypsyä ajatus, etteivät hän ja tietojenkäsittelytiede lopulta sovi yhteen. Ajatus työelämästä päätteen äärellä alkoi tympiä. Maantieteen opiskelu tuntui kiinnostavalta, mutta Olli ei mielestään saanut selkeitä näkemyksiä, minne sitä lukemalla voisi työllistyä, jos ei aio tutkijaksi tai opettajaksi.  

Opinnot yliopistossa alkoivat motivaatiopulan vuoksi tökkiä ja koronarajoitusten vuoksi opiskelijayhteisö oli hajanainen, eikä sieltäkään vertaistukea tullut. Ajatuksiin alkoi yhä useammin nousta maanmittausinsinööriksi hakeutuminen. Yhteishaussa oli vain yksi hakukohde: Maanmittaustekniikka, insinööri (AMK).  

– Ajattelin, että siinä pääsee liikkumaan vähän kirjoituspöydän takaa välillä kentälle ja metsään, ja tää on monitieteinen ala. Eikä palkat ole ihan huonoimmasta päästä. 

Olli lainasi ystävältään pääsyoppaan insinööriopintoihin ja teki sen tehtäviä ja harjoituskokeita. Ongelmana Olli piti omaa fysiikan osaamistaan. Lukiossa oli tullut suoritettua vain yksi ja ainoa pakollinen fysiikan kurssi, sekin helpoimman kautta. Aikanaan taakse jätetty löytyi nyt edestä. 

Olli siirtyi itseopiskelemaan lukion fysiikkaa ja matematiikkaa yliopiston kirjastolle, jätti yliopiston luennot väliin ja meni osaksi kevättä töihin tuttuun työpaikkaan. Kahvia kului. 

– Todennäköisyyslaskuja laskin, fysiikkaa paukutin lukusalilla. Ne menikin pääsykokeessa todella hyvin. Mutta en ollut valmistautunut äidinkieleen tai englannin osioon ollenkaan ja varsinkin enkku tuntui yllättävän vaikeelta. No, pisteitä tuli kuitenkin parikymmentä yli vaaditun eli pääsin.  

– Kun tieto paikasta tuli, mietin minuutin, sitten painoin “otan paikan vastaan” ja samana päivänä jätin jo asuntohakemuksen. Elokuussa on sitten muutto edessä vähän kauemmaksi. Maantieteen opintoja saatan vielä jatkaa yliopistolla, joku päivä.  

 
Ollin terveiset välivuotta miettiville tai viettäville. 

 – Kunhan välivuonna on jotain järkevää tekemistä, onpa töitä tai kouluhommia, niin se on tärkeintä. Ja jos pääsykokeilla joutuu pyrkimään, voi myös kerrata koulujuttuja. Ne unohtuu yllättävän nopeasti.