15.08.2022
Emilian polku oikeustieteelliseen ei todellakaan ole ollut se kaikista suorin.
– Ajattelen itse, että tavallaan minulla oli sellaiset 20 välivuotta, ennen kuin lopullisesti löysin oman paikkani ammatillisessa mielessä.
Lukion jälkeen Emilia lähti suoraan opiskelemaan viulupedagogiksi ammattikorkeakouluun. Palo muusikon ammattiin oli syttynyt jo lapsuudessa viulun varressa vietettyjen tuntien aikana. Parin opiskeluvuoden jälkeen hän kuitenkin huomasi, ettei ammattimuusikkous ole ollenkaan hänen juttunsa.
– Minun oli pakko tehdä raju ratkaisu ja jättää opiskelupaikkani. En voinut jäädä alalle, joka tuntui itselleni niin väärältä.
Emilia ei tiennyt kuitenkaan yhtään, mitä haluaisi tehdä. Hän päätyi alakouluun koulunkäynninohjaajaksi, ja siitä syttyi ajatus opettajankoulutukseen hakeutumisesta. Hän teki vuoden töitä, suoritti samalla avoimessa yliopistossa kasvatustieteen perusopinnot ja ovet aukenivat ensiyrittämällä luokanopettajakoulutukseen. Kasvatustieteen maisteriksi valmistuttuaan Emilia suoritti vielä aineenopettajan kelpoisuuden terveystiedossa.
– Opettajan työ tuntui hyvältä, koska siinä sain käyttää laajasti vahvuuksiani liikunnan ja musiikin saralla. Parin työvuoden jälkeen kuitenkin jo tiesin, että tästä työstä en tule eläköitymään.
Opettajan työ alkoi tuntua raskaalta ja turhauttavalta, eikä se antanut sellaisia ammatillisia haasteita, joita Emilia työltään kaipaa. Tässä vaiheessa Emilian lapsuuden haaveet juristin työstä alkoivat nostaa päätään. Lopullinen niitti päätökselle tuli, kun Emilia löysi Yleiset oikeusjärjestysopinnot, joiden suorittaminen korkeilla arvosanoilla voisi suoraan taata suoran opiskelupaikan oikeustieteellisestä.
Emilia teki tarkan, selkeän ja kunnianhimoisen suunnitelman seuraaville kahdelle vuodelle, ja suoritti kurssit tismalleen suunnittelemassaan järjestyksessä. Osittain hän oli kokonaan opintovapaalla opettajanvirastaan, välillä taas opiskeli työn ohessa.
– Tiesin, että kurssien korotuksiin ei juurikaan ole aikaa. Sen vuoksi opiskelinkin laadukkaasti ja jätin riittävästi aikaa jokaista kurssia varten. Näin sain taattua riittävän hyvät arvosanat heti kerralla.
Opiskelupaikka oikeustieteellisessä aukesi avoimen väylää pitkin ensiyrittämällä, ja nyt Emilia saakin vihdoin opiskella unelma-ammattiinsa tutkinto-opiskelijana.
– Avoin yliopisto ja sen tarjoamat opiskelumahdollisuudet ovat näytelleet minun opiskelupolullani aivan merkittävää roolia. Ilman näitä opintoja en todellakaan olisi nyt tässä, menossa kohti unelmaani. Olo on kiitollinen ja onnellinen, ja vihdoinkin minä olen tyytyväinen.
Emilian terveiset välivuotta viettäville/harkitseville:
– Älä ikinä lukitse omaa tulevaisuuttasi, vaan ole avoin kaikille mahdollisuuksille. Jokainen löytää oman paikkansa ennemmin tai myöhemmin, vaikka polku voi joskus olla hyvinkin mutkainen. Luo oma polkusi, ja mene rohkeasti unelmiasi kohti.
Kuva: UEF / Jatkuvan oppimisen keskus / Avoin yliopisto.
Vuosi armeijassa ja ympärillä puolikkaat välivuodet ennen opintoja.
Lue lisääAleksi valmistui lukiosta neljään vuoteen ja tiesi haluavansa jatkaa korkeakouluopintoihin. Valmistumisen kynnyksellä hänellä ei kuitenkaan ollut selkeää näkemystä siitä, mille alalle haluaisi opiskelemaan.
Lue lisääAino suoritti lukion 3,5 vuodessa, jonka jälkeen hänellä oli puolikas välivuosi, jolloin hän työskenteli apuohjaajana iltapäiväkerhossa. Päätös lukion pidentämisestä syntyi, kun Aino halusi lisäaikaa kirjoituksiin valmistautumiseen.
Lue lisää